Kraniosakraaliterapia on osa osteopatiaa. Sen kehittäjä oli John Upledger, lääkäri ja osteopaatti. Menetelmän perustana on kraniosakraalijärjestelmän vapauttaminen jännityksistä ja sen toiminnan vahvistaminen. Se vaikuttaa hermostolliseen ja hormonaaliseen toimintaan, kalvojärjestelmiin, sydän- ja verenkiertojärjestelmään, lymfakiertoon, sisäelinten toimintaan, luihin, pehmytkudoksiin, tunteisiin ja psyykeen. Eli kokonaisvaltaisesti koko olemukseen.

CST on pehmeä, mutta syvälle vaikuttava ja tehokas kehoterapia. Se on manuaalinen hoitomenetelmä, sisältäen kevyttä hierontaa. Hoidon tavoitteena on edistää ja tukea kehon itseparannuskykyä, joka on ainoa asia, joka voi todella parantaa ihmisen. Elämän aikana ihminen altistuu monenlaisille negatiivisille vaikutuksille ja niiden seurauksena kehoon syntyy epätasapainotiloja, jotka aiheuttavat erilaisia sairauksia, kipuja ja ikäviä tunteita. Kraniosakraaliterapian lähtökohtana on ajatus, että kehossa on itsessään ne resurssit ja viisaus, joita se tarvitsee toimiakseen hyvin.

Keho siis työskentelee jatkuvasti palauttaakseen tasapainon ja harmonian. Hoidossa pystytään paikantamaan epätasapainotilojen alkuperäiset syyt ja avustetaan kehoa itsekorjautumisprosessissa. Purkamalla kipujen, sairauksien ja toimintahäiriöiden alkuperäiset syyt, autetaan kehoa myös poistamaan stressi ja vahvistamaan vastustuskykyä. CS-hoito saa tarpeen vaatiessa automaattisesti negatiivisia tunteita ja kokemuksia purkavan muodon SER eli SomatoEmotionaalinenVapautus.

Kraniosakraali nimitys tulee kahdesta luusta joiden välillä järjestelmä toimii: Cranium eli kallo ja sacrum eli ristiluu. Näihin luihin kiinnittyy keskushermostoa selkäytimessä ympäröivä dura mater-kalvo, joka muodostaa kraniosakraalijärjestelmän. Järjestelmässä on rytminen liike, joka syntyy aivoselkäydinnesteen lisääntymisestä ja vähentymisestä aivoverisuonen kautta. Sitä kutsutaan kraniosakraalirytmiksi.

Kraniosakraalihieronnalla eli CS-terapialla voidaan hoitaa:

+ kaikenlaisia traumoja ja useimpia sairauksia

+ kolarien ja kaatumisten jälkitiloja

+ migreeniä, päänsärkyä, aivo- ja selkäydinvammoja

+ niska- ja selkäkipuja, traumaattisia selkärankakipuja

+ kroonisia kipuja, stressiä, jännityksiä

+ koliikkia

+ neurologisia, verenkierron tai immuunijärjestelmän häiriöitä

+ autismia, ylivilkkautta (ADHD), oppimisvaikeuksia, ADD

+ motorisia ja emotionaalisia ongelmia

+ kaikenlaisia tunneongelmia ja pahaa oloa